torstai, 16. tammikuu 2020

Oppimistehtävä 2c

Valitsin tutkittavaksi yhden seuraamani keskustelupalstan kirjoittamisen säännöt. Keskustelupalstalla on varsin hyvä moderointi, eli valvonta ja keskustelu on ne useat vuodet, jota palstaa olen seurannut, on ollut varsin siistiä ja hyvin aiheessa pysyvää.

Keskustelupalstan, jota seuraan, jäsenet ovat luultavasti pääosin keski-ikäisiä ihmisiä, joten jo se vaikuttaa paljon keskusteluiden laatuun ja palstan seuraamisen mielekkyyteen. Seuraan useita eri harrastus ja muita keskustelupalstoja ja tämä on yksi mukavimmista lukea. Tällä palstalla on kohtuullisen vähän tarkoituksellista asioiden provosoimista eli trollailua. Monilla muilla palstoilla trollailu on niin yleistä, että niitä tulee seurattua sen takia vain silloin tällöin, eikä keskusteluita voi ottaa oikein tosissaan. Itse en juurikaan mitään palstoille kirjoittele, seuraan vain minua kiinnostavia aiheita ja keskusteluita.

Tällä keskustelupalstalla toimii kymmenkunta suhteellisen aktiivista valvojaa, jotka seuraavat keskusteluita ja reagoivat muiden keskustelijoiden tekemiin ilmoituksiin sääntöjen rikkomisista tai muusta epäasiallisesta käytöksestä. Seurauksia sääntöjen rikkomisesta ovat varoitus, lyhytaikainen pääsykielto sivustolle, pidempi porttikielto ja pysyvä porttikielto.

Mielestäni tämän palstan pelisääntöjen keskeinen tarkoitus on ylläpitää mahdollisimman hyvää keskustelukulttuuria ja henkeä. Kaikkeen asiattomaan toimintaan puututaan nopeasti, enkä ole usean vuoden aikana kertaakaan nähnyt mitään säännöissä kiellettyä materiaalia sivuilla. Usein, kun keskustelupalstat kasvattavat suosiotaan ja uusia keskustelijoita tulee paljon lisää, syntyy siinä ohessa myös joitakin varjopuolia. Tulee sellaisia keskustelijoita, joilla on vain muutama kirjoitus ja he pyrkivät synnyttämään kaikenlaista turhaa väittelyä ja trollailua tarkoituksellisesti. Tallainen laskee ainakin omalta osaltani mielenkiintoa seurata keskusteluita. Jos trollailuun ei puututa aktiivisesti, tulee pian jokaisesta keskustelusta turhauttavaa vääntöä, haukkumista ja samojen asioiden toistamista. Asiattoman käytöksen ei saisi siis antaa levitä.

Pelisääntöjen laatiminen on mielestäni keskustelupalstan ylläpitäjien ja valvojien vastuulla. He määrittävät ne puitteet missä keskustelua käydään ja valvovat sen toteutumista. Ohjeiden pitäisi olla selkeitä ja sellaisia, että niitä ei voi tulkita monella eri tavalla. Sääntöjen pitää olla yhdenmukaisia ja kaikkia keskustelijoita pitää kohdella samalla tavalla. Säännöissä pitäisi olla kerrottuna kaikki ne asiat, mitkä ovat kielletty keskustelupalstalla ja selkeitä esimerkkejä mitä saa/ei saa palstalla tehdä.

keskiviikko, 8. tammikuu 2020

Oppimistehtävä 2b

Olen itse tietoisesti pyrkinyt rajaamaan itsestäni löytyvää tietoa sosiaalisessa mediassa. Pidän esimerkiksi kaikki profiilini yksityisinä, en välttämättä esiinny omalla nimelläni tai kuvallani, en kerro asuinpaikkaani tai muita yleisiä tietoja ja vain LinkedInissa on oma kuvani profiilissa. En myöskään hyväksy kontaktipyyntöjä tuntemattomilta ihmisiltä. En ole ajatellut asiaa ensisijaisesti turvallisuuden takia, vaan siksi, että minulla vain ei ole juurikaan mielenkiintoa elää tai esiintyä aktiivisesti virtuaalisessa maailmassa some-kanavien avulla. En juurikaan kirjoittele elämästäni mitään sosiaaliseen mediaan, en kirjoittele aktiivisesti keskustelufoorumeilla tai pyri luomaan itselleni jotain sosiaalisen median identiteettiä tai brändiä.

Minusta löytyy Googlen hakukoneella omalla nimelläni Facebook ja LinkedIn profiilit (ja nyt tietysti tämä blogi). Facebook kuvan perusteella minua ei voi tunnistaa, ja koska profiili on yksityinen, eivät sitä pääse katsomaan muuten kuin olemalla kaverini. Minulla ei ole myöskään Facebookissa itsestäni juurikaan mitään tietoja, jotka näkyisivät. LinkedIn profiilissa näkyy koulutukseni, työpaikkani ja ammatilliset kiinnostuksen kohteet. Kun tein tätä tehtävää, oli LinkedIn profiilini avoimempi, mutta tein siitä hieman suljetumman, piilotin esimerkiksi puhelinnumeroni ja sähköpostiosoitteeni sellaisilta henkilöiltä, joilla ei ole LinkedIn profiilia.


Omalta kohdaltani kaikki esillä olevat tiedot olivat oikeita, mitään valeprofiileja en itsestäni löytänyt, mutta Facebookiin laittamani profiilikuva ei ole kuva minusta. Juuri viime viikolla oli uutinen, että tunnettuna muusikkona sosiaalisessa mediassa esiintynyt henkilö koitti saada muusikon fanilta lainaksi 10.000€ tekaistulla tarinalla. Julkisuudessa tunnettujen henkilöiden kohdalla väärien some profiilien uhka on paljon isompi kuin tavallisten ihmisten. 

Voin vaikuttaa itsestäni löytyviin tietoihin sillä tavoin, että en kerro itsestäni kovinkaan paljon tietoja, profiilini ovat rajattuja ja en ole aktiivisesti mukana sosiaalisen median kautta esimerkiksi keskusteluissa. Tuntuu, että nykyisin saa hirveän helposti vihamiehiä sosiaalisen median kautta, jos on vaikka aktiivinen Twitterin käyttäjä. Varsinkin tietyt keskusteluaiheet herättävät mielipiteitä nykyisessä poliittisessa ilmapiirissä. Voin siis vaikuttaa minusta löytyvään tietoon rajaamalla profiilieni näkyvyyttä.

Voin pyytää minusta kerättyjä henkilötietoja esimerkiksi Facebookilta. Facebook on siis yritys, jota kutsutaan rekisterinpitäjäksi, kun halutaan tarkastella tai poistaa itsestä kerättyjä tietoja. Rekisterinpitäjän pitää pystyä toimittamaan sinulle sinua koskevista henkilötiedoista, joita se käsittelee.

Sama rekisterinpitäjän vastuu pätee tietyin ehdoin, jos haluat pyytää poistamaan sinusta kerättyjä tietoja. Rekisterinpitäjän ei tarvitse poistaa henkilötietojasi, jos ne ovat perustellusti tarpeellisia säilyttää. Tällaisia syitä ovat esimerkiksi sananvapaus, lain noudattaminen, rekisteripitäjälle kuuluvan julkisen vallan käyttäminen, yleinen etu esimerkiksi arkistointia tai tutkimusta varten, oikeusvaateen laatiminen, esittäminen tai puolustaminen.

Sinusta kerättyjen tietojen tarkastaminen tai poistaminen on lähtökohtaisesti maksutonta. Maksamaan voi joutua, jos pyydät useampia jäljennöksiä tai poistopyyntö on perusteeton tai kohtuuton.

keskiviikko, 8. tammikuu 2020

Oppimistehtävä 1c

Työskentelen turvallisuusalalla ja olen huomannut, että alan isot yksityiset yritykset hyödyntävät sosiaalisen median kanavia suhteellisen hyvin. Toki alakin on hieman sellainen, että vastaan voi tulla hyvin paljonkin erilaista luottamuksellista tietoa esimerkiksi asiakkuuksista ja asiakkaista, joita ei saada tai haluta kertoa, mikä tietysti rajoittaa omalta osaltaan viestintää. Olen havainnut, että yritykset käyttävät Facebookin tai LinkedInin kanavia lähinnä työvoiman tavoittamiseen, eli työpaikkailmoituksien julkaisuun ja omien uutistensa jakamiseen. En ole varmaan kertaakaan törmännyt alan tieteellisten tutkimusten tai vastaavien esittelyihin ja niiden läpikäymiseen sosiaalisen median kanavissa. Turvallisuuteen liittyviä tutkimuksia kuitenkin julkaistaan suhteellisen paljon maailmalla. Tässä minä näen olevan kehittämisen varaa.  

Yritykset voisivat käyttää kanavia mielestäni alan ehkä hieman huonon kuvan parantamiseen ja ammattikunnan arvostuksen nostamiseen. Esimerkiksi Securitaksen YouTube, Instagram ja LinkedIn sivuissa on kyllä hyvää yritystä ja varsinkin Instagramin kautta sillä on hyvä mahdollisuus tavoittaa paljon nuoria, jotka voisivat olla mahdollisesti kiinnostuneita työmahdollisuuksista ja alasta. Ala vain on sellainen, että nuoret usein tulevat kesätöihin ja tekevät muutaman vuoden töitä ja lähtevät sen jälkeen opiskelemaan tai vaihtavat kokonaan alaa. Eli alan vaihtuvuus on kohtuullisen suurta. Tämä voi osittain johtua juurikin turvallisuusalan vähäisestä arvostuksesta, palkkatasosta ja uralla etenemismahdollisuuksien rajallisuudesta.

Ehkä yritykset ovat tottuneet vallinneeseen tilanteeseen ja hyväksyvät sen, että vaihtuvuus on suurta ja nuoret jatkavat muihin töihin. Alalla on paljon avoimia työpaikkoja ja työllisyystilanne on näin kohtuullisen hyvä. Sosiaalisen median kanavat toimivat siis hyvin ainakin nuorten tavoittamiseen ja työvoiman hankkimiseen.

Itse olen opiskeluideni kautta liittynyt Facebookin ja LinkedInissa olevaan ryhmään, joka on tarkoitettu alan opiskelijoille verkostoitumispaikaksi ja ammatillisten uutisten jakamiseen. Muutaman kerran vuodessa on järjestetty myös verkostoitumistilaisuus ryhmän jäsenille ja se ollut erittäin hyvä tapa saada uusia tuttuja ja kontakteja. Tämä on mielestäni ehkä sosiaalisen median yksi parhaista puolista, saman henkisten ihmisten ryhmien luominen ja siellä oleva keskustelu ja tiedon vaihto. Myös monilla eri harrastusryhmillä on hyviä Facebook ryhmiä, joista olen itse saanut paljon tietoa ja hyviä vinkkejä.

Yritysten on vaikea luoda itse vastaavanlaisia yhteisöjä, joita se itse hallitsee. Esimerkiksi jos vaikka Applen tuotteista pitävä ihmiset liittyvät Facebookissa keskusteluryhmiin, joissa käsitellään sen tuotteita, on ryhmässä varmasti paljon hyvää asiantuntemusta ja asiallista keskustelua. Jos taas vaikka itse Apple perustaisi vastaavanlaisen ryhmän, olisi ryhmässä kaikki yrityksen tieto saatavilla jos sen yrityksen työntekijät olisivat aktiivisesti siellä kirjoittamassa, mutta sivuille tulisi varmasti hyvin paljon epäasiallista ja aihetta sivuavaa keskustelua.

tiistai, 7. tammikuu 2020

Oppimistehtävä 1b

Vertailen tässä tehtävässä kolmea eri energia-alan yrityksen sosiaalisen median kanavia. Yritykset ovat:

  1. Fingrid https://www.fingrid.fi/

  2. Caruna https://www.caruna.fi/

  3. Vantaan energia https://www.vantaanenergia.fi/

 

Fingrid käyttää monia eri sosiaalisen median kanavia viestinnässään. Sillä on käytössään YouTube kanava, LinkedIn, Facebook, Instagram ja Twitter-tilit. Kanavilla on hieman eri tarkoituksia, esimerkiksi YouTube kanavalla on paljon informatiivisia videoita Fingridin merkityksestä yrityksenä ja tietoa sähköverkkojen toiminnasta. Siellä on henkilöstön esittelyvideoita ja tietoa, kuinka sähkömarkkinat toimivat.

LinkedIn on taas enemmän tiedotuskanavana avoimista työpaikoista, sähkömarkkinoiden uutisista kertomiseen ja esimerkiksi kesätyömahdollisuuksista. Siellä on myös enemmän ammatillisia kirjoituksia ja kommentointia, kun taas Instagramissa on hieman kevyempää materiaalia, kuten kuvia messutapahtumista ja vaikkapa kuvia jouluisesta piparkakkutalosta ja työntekijöiden kotieläimistä.

Twitteriä käytetään taas enemmän häiriötilanteista viestimiseen, sähköverkon uutisista ja ympäristöasioista kertomiseen. Mielestäni huomaa hyvin, että kaikkien kanavien takana on yrityksen asiantunteva viestintäosasto. Jokaisella kanavalla on sille parhaiten sopiva käyttötarkoitus ja viestintä on asiantuntevaa.

 

Carunalla on käytössään Facebook ja Twitter-palvelut. Twitteriä Caruna käyttää häiriöilmoituksiin, työpaikoista kertomiseen, ympäristöasioista viestimiseen ja energia-alan uutisten kertomiseen. Twitteriin tulee melkein päivittäin julkaisuja, joten se on hyvä kanava Carunan asiakkaille saada tietoa. Twitteriä on mielestäni myös Carunalla käytetty hyvin ja ammattimaisesti viestinnässä. Sieltä saa Carunan sähköverkon asiakkaat nopeasti tiedon häiriöistä ja häiriö tilanteiden etenemisestä. Asiakkaan ei tarvitse mennä Carunan verkkosivuille etsimään tietoja eri paikoista vaan uusimmat tiedot saa nopeammin Twitterin kautta.

Carunan Facebookissa on häiriötiedotuksia, asiakaspalvelun tiedotteita ja tiedotteita poikkeuksellisiin sääolosuhteisiin varautumisesta. Eli Facebookia käytetään yhtenä informaation levittämisen välineenä. Jos on aktiivinen Facebookin käyttäjä, voi ilmoitukset olla huomattavissa, mutta ne voivat kovin helposti hukkua muiden ilmoitusten ja viestien sekaan. Koen tämän takia, että Twitter on tehokkaampi viestintäkanava häiriötilanteista kertomiseen.

 

Vantaan Energialla on käytössään YouTube, Instagram, Twitter ja LinkedIn-kanavat. Kaikki kanavat ovat aktiivisia ja niiden takana on yrityksen viestintätoiminnot. Tietoa on jokaisessa kanavassa hyvin tarjolla ja yritys on selvästi panostanut viestintäänsä paljon. YouTubessa on videoita, jotka kertovat yrityksen toiminnasta, energiamarkkinoista, voimaloiden toiminnasta ja roskien keräämiskampanjoista. YouTubea ei siis käytetä reaaliaikaiseen viestintään. Instagram on Vantaan Energialla käytössä lähinnä pieniin uutisiin, kuten kesätyöpaikkojen haun alkaminen, pieniin ilmoituksiin ja juhlapäivien muistamiseen ja yrityksestä kertovien kuvien julkaisuun. Instagram on myös Vantaan Energialla käytössä kevyempään viestintään. Twitteriä en valitettavasti päässyt tarkastelemaan, koska se on näkyvillä vain Twitter tunnukset omaaville ja sovellukseen sisälle kirjautuneille. LinkedIn on käytössä uutisten ja artikkelien julkaisuun, verkostoitumiseen ja työpaikkailmoitusten jakamiseen.

 

Mielestäni kaikkien yritysten eri viestintäkanavat olivat hyvin ylläpidettyjä ja viestintään on selvästi panostettu. Vaikka energia-ala on varsin vähän tunnettu ja siitä ei juurikaan kirjoiteta julkisuudessa muuten kuin häiriötilanteissa, on hyvä, että yritykset ovat panostaneet moniin eri kanaviin mistä voi saada reaaliaikaista tietoa.

perjantai, 3. tammikuu 2020

Oppimistehtävä 1a

Minulle tutuin sosiaalisen median sovellus taitaa olla Facebook, mihin liityin muistaakseni vuonna 2008 silloisten työkavereiden painostuksesta. Ensimmäinen taisi tosin olla IRC-Galleria, mutta se oli hyvin erityyppinen kuin nykypäivän sovellukset. Silloin Facebookin käyttö oli hyvin erilaista kuin tänä päivänä, ihmiset lähinnä lähettelivät viestejä toisilleen ja kirjoittivat seinilleen enemmän asioita. Tämä luultavasti johtui siitä, että älypuhelimia ei juurikaan silloin vielä ollut, joten kuvien lisääminen omille Facebook sivuille ei ollut niin helppoa ja nopeaa. Facebookissa siis keskusteltiin enemmän, eli se oli minulle enemmän sellainen WhatsApin tyyppinen pikaviestintäväline.

Facebookissa oli silloin paljon vähemmän ominaisuuksia, eikä esimerkiksi ryhmäkeskusteluita muistaakseni pystynyt luomaan. Sen ulkonäkö ja käyttöliittymä olivat myös hyvin erilainen. Facebookia pystyi käyttämään aluksia vain tietokoneella koska älypuhelimia ei vielä ollut, ensimmäinen IPhone tuli melkein samoihin aikoihin, mutta niitä ei juurikaan ihmisillä vielä ollut. Nykyään käytän Facebookia suhteellisen vähän ja vain joidenkin tiettyjen harrasteryhmien seuraamiseen. Käytän myös sitä vain pelkästään puhelimella, en edes muista milloin olisin viimeksi tietokoneella käyttänyt Facebookia. Harvemmin ainakaan omassa uutissyötteessä kukaan kirjoittelee hirveästi enää mitään julkaisuja, vaan he jakavat enimmäkseen kuvia arjestaan tai lomamatkoilta.

Mielestäni Facebookin käyttö on muuttunut hyvin paljon siitä, mitä se aluksi oli. Mutta näin taitaa käydä aina kaikille sovelluksille, kun ne kehittyvät ja maailmalla tulee uusia trendejä ja kilpailevia sovelluksia. Myös älypuhelimein käyttö on muuttanut sen käyttöä paljon koska kuvien lataaminen sinne on nykyään niin helppoa. Ottaa vain puhelimella kuvan ja jakaa sen saman tien sinne.

Sovellus, jota en ole käyttänyt on Twitter. Olen muutenkin aika laiska sosiaalisen median käyttäjä ja ainoat sovellukset, joita käytän ovat Facebook, WhatsApp ja Instagram. Minulla ei ole ollut vain mitään mielenkiintoa alkaa käyttämään jotain uutta sovellusta, koska käytän edellä mainittujakin suhteellisen vähän. Jonkin verran olen toki nähnyt Twitterissä käytävää keskustelua ja mielestäni siellä on jotenkin vihamielinen ja raskas ilmapiiri. Minulla ei ole mitään tarvetta osallistua internetissä olevassa sovelluksessa johonkin väittelyyn ihmisten kanssa, jotka käyttävät suurimaan osan päivästään siellä olemiseen. Minulla on siis suhteellisen negatiivinen kuva ja asenne Twitteriä kohtaan, enkä ole sinne liittymässä.

Omalla alallani, joka on turvallisuusala, Twitteriä ovat alkaneet käyttää ainakin poliisi- ja pelastuslaitokset tiedottamiseen. Ehkä se toimii oman paikkakunnan viranomaisten tiedotuskanavana suhteellisen hyvin, jos on Twitterin ahkera seuraaja tai jos siinä on mahdollista saada ilmoituksia tietyistä uusista päivityksistä. Näin on ainakin mahdollisuus saada oman alueensa viranomaisilta (jos seuraa virallista sivua) nopeammin tiedotteen kuin vaikkapa uutissivuja seuraamalla.

Olen mielestäni kohtuullisen kokenut sosiaalisen median käyttäjä, jolla tosin ei ole mitään mielenkiintoa alkaa kokeilemaan ja käyttämään aina uusimpia sovelluksia. Tulevaisuudessa pyrin todennäköisesti vielä tietoisesti vähentämään niiden käyttöä ja käyttämään aikaani johonkin oikeasti hyödyllisempään ja kehittävämpään tekemiseen.