Vaikka tämä kurssi oli hyvin opettavainen, ei minun ajatukseni sosiaalisesta mediasta muuttunut kovinkaan paljoa. En aio liittyä uusiin sovelluksiin tai palveluihin tämän tehtävän jälkeen. Tämä kurssi opetti minulle paljon myös tietosuoja-asioita. Yleensä kuin jossakin tulee vastaan, että lue nämä tietosuoja-asiat ennen kuin voit liittyä tai jatkaa sivustojen käyttämistä, tulee nämä tietosuoja-asiat vain äkkiä ohitettua ja laitettua ruksi ”hyväksy” ruutuun. Olisi ilmeisesti ihan hyvä joskus lukea, että mihin kaikkeen sitä antaakaan luvan käyttää omia tietojaan.

Varmasti tulee yhä enemmän tarjolle uusia palveluita, mutta en oikein näe niillä olevan sellaista hyötyä omalla alallani mitä muille aloilla voisi olla. Nämä nykyiset kanavat ja palvelut mitkä ovat tällä hetkellä käytössä, pysyvät varmasti vielä pitkään käyttökelpoisina, jos niihin vain panostetaan. Viimeksi eilen katsoin Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen YouTube kanavalta heidän yllättävänkin laadukkaasti tekemiä pätkiä eri pelastuslaitoksen henkilökunnan työtehtävistä ja päivittäisestä arjesta. He olivat selvästi panostaneet videoiden tekemiseen ja niitä katsomalla sai hyvän kuvan heidän arjestaan. En usko, että siitä saisi kukaan mitään lisäarvoa, jos videoita tai kuvia julkaistaisiin jokaisessa tarjolla olevassa kanavassa. Muutama laadukkaasti ja hyvin hallinnoitu kanava on mielestäni paljon parempi toteutustapa.

Joillakin aloilla aktiivinen some näkyvyys on varmista hyödyksikin, jos teet markkinointi tai sosiaalisen media vaikuttamista, pitää sinun tuottaa runsaasti uutta materiaalia seuraajillesi. Sosiaalisen median vaikuttaja, joka on kerännyt itselleen kymmenien tuhansien seuraajien joukon, saa kaupallisilta yrityksiltä nopeasti yhteistyöpyyntöjä markkinointitarkoituksessa. Yritys saa paljon näkyvyyttä juuri siltä kohderyhmältä mitä se toivoo (jos vaikuttaja tykkää muodista ja hänen profiilinsa on keskittynyt muotiin, on hänen seuraajansakin todennäköisesti muodista kiinnostuneita) tehokkaasti. Sosiaalisen median kautta mainostaminen on tehokasta ja sillä on automaattisesti hyvin kohdalleen osuva kohderyhmä. Tämä on nykyään hyvin yleistä ja yritykset ovat sen myös huomanneet.

Vaikka itse en ole Twitterin käyttäjä, olen kuullut, että siellä voi kirjoittaminen ja viestintä olla hyvin negatiivistä ja hyökkäävää. Itse en kaipaa elämääni mitään ylimääräisiä negatiivisten asioiden lähdettä, joten aioin pysyä Twitteristä erossa. Julkisuuden henkilöidenkin ulostuloista sosiaalisen median negatiivisesta kirjoittamisestä ja törkyviesteistä saa lukea melkein viikoittain. Kyllä se varmasti jossakin vaiheessa alkaa vähintään ärsyttämään, jos epäasiallisia viestejä tulee viikoittain, vaikka olisi kuinka paksu nahka. Tuskin edes yksi kymmenistä sellaisten viestien kirjoittajista sanoisi samaa kasvokkain. Anonyyminä on niin helppo haukkua ja olla suorastaan törkeä.

Itseään voi tuoda pitkäjänteisellä asenteella esille työnhaussa, vaikka LinkedInissa. Jos siellä jaksaa kirjoitella aktiivisesti, tykkäillä ja kommentoida muiden julkaisuja, joku varmasti kiinnittää sinuun huomiota jollakin tapaa. Voi olla, että se johtaa vaikka lounaspalaveriin ja työhaastatteluun. Mutta en usko, että itse jaksaisin alkaa ikinä tallaiseen. Minulla ei juurikaan ole mitään analyyttisiä mielipiteitä ammatillisista asioista tai kiinnostusta tuoda itseni esille

Pidin myös ryhmätehtävästä, koska siinä joutui miettimään, että mitä kaikkea pitää ottaa huomioon jos haluaa perustaan sellaisen sosiaalisen median kanavan, jonka haluaa olla esillä ja keräävään käyttäjiä/seuraajia. Pitää ottaa huomioon tietosuoja, tilin ylläpito ja kehittäminen ja mahdolliset kaupalliset toimijat, kuinka heidän kanssa halutaan toimia.

Sosiaalinen media on tänä päivänä valtavan suosittua ja siihen törmää kaikkialla. Nuoret ovat varsinkin hyvin aktiivisia somen käyttäjiä, ja se pitää ottaa kaupallisten toimijoiden huomioon tehokkaana markkinointikanavana. Some on valtavan tehokas viestintäväline. Siellä voi siten levitä myös nopeasti virheellistäkin tietoa. Suomessa tallainen informaatiovaikuttaminen on suhteellisen vähäistä, mutta mahdollisuudet sen lisääntymiseen ovat mahdollisia. Tämän takia suhtaudun aika varauksellisesti siellä oleviin juttuihin. Samoin somessa esiintyvä negatiivinen viestittely on yksi syy miksi en halua olla kovinkaan aktiivinen somen käyttäjä. Voin seurata joitakin keskustelupalstoja, joissa tiedän olevan vaikka hyvää harrastuksiin liittyvää keskustelua, mutta kaikki politiikkaan, uskontoihin tai vastaaviin liittyvät keskustelut ovat sellaisia, mitä ei voi kyllä tosissaan lukea.  

Olen itse työskennellyt yrityksessä, missä tietoturvallisuus oli hyvin korkealla tasolla. Työntekijät perehdytettiin tietoturvallisuudesta huolehtimiseen ja asiasta pidettiin erilaisia koulutuksia työntekijöille. Tietoihin pääsyä oli rajoitettu vain sellaisille henkilöille, joille tietojen käsittely oli työnteon kannalta oleellista. Muilla henkilöille ei ollut pääsyä näihin tietoihin tai paikkoihin, joissa tietoja säilytettiin. Tietoturvallisuusasioiden hoito ja työntekijöiden tieto asioista vaihtelee hyvin paljon, pienemmissä yrityksessä asiat voivat olla hyvinkin retuperällä ja arvokaskin tieto voi olla hyvin alttiina esimerkiksi tietomurroille.

Toinen keskustelu koski terveydenhoitoalan työntekijöiden tapaa tai käytäntöjä käsitellä potilaiden henkilökohtaisia tietoja. Olen itse nähnyt ja asiaa ihmetellyt, kuinka asiakkaiden tietoja näyttävät tietokoneet jätetään auki, kun poistutaan työpisteeltä ja kone jää kenenkään valvottavaksi. Kuka vain voisi nopeasti käydä vilkaisemassa potilaan kaikki henkilötiedot ja tehdä esimerkiksi identiteettivarkauksia. Lisäksi olen lukenut muutaman kerran uutisia, joissa kerrotaan sairaaloiden tai terveyskeskuksien remontointien yhteydessä vanhojen arkistoiden tai vastaavien joutumisesta roskalavoille kaikkien nähtäville.

Olin yllättynyt, kuinka mielenkiintoisia keskusteluita ja kokemuksia muilla kirjoittajilla aiheista oli. Tietoturvallisuudesta tulee tulevaisuudessa yhä tärkeämpää koska ihmiset säilyttävät ja jakavat yhä tärkeämpiä tietoja itsestään verkossa.

Sosiaalisia verkkotyökaluja tai sovelluksia työyhteisöissä käytettäessä tuli mielestäni varoa ainakin kertomasta liian henkilökohtaisia tietoja, yrityksen luottamuksellisia tietoja ja tietoja asiakkaista. Työyhteisöissä tulisi olla hyvät, tarkat ja selkeät ohjeet, että kuka, mitä ja millaisia kirjoituksia työntekijät saavat kirjoittaa sosiaaliseen mediaan. On ollut tapauksia, joissa työntekijä on kirjoittanut tai kuvannut työpaikkansa työvaatteet päällä jotain sopimatonta ja tullut irtisanotuksi tämän takia. Tai jos työntekijä haukkuu yritystä missä työskentelee sosiaalisessa mediassa, voi tästä aiheutua yritykselle haittaa.

Avoimuus ja läpinäkyvyys lisäävät aina luottamusta toimintaa kohtaan, jos esimerkiksi asiakas näkee kuinka jokin hänen haluamansa tuota valmistetaan ja hänelle tarjotaan siitä mahdollisimman paljon tietoa, kasvattaa se luottamusta. Myös virheistä kertominen ja tiedottaminen on hyvä keino lisätä luottamusta ja kääntää mahdollinen negatiivinen tapahtuma loppujen lopuksi positiiviseksi asiaksi.

En oikeastaan keksi mitään hyviä syitä, milloin ihmisten henkilökohtaisten tietojen jakaminen olisi hyvä tai sallittu asia työyhteisöissä ilman ihmisten omaa suostumusta. Ehkäpä yhteystietojen jakaminen jossain taukohuoneen seinällä voisi olla vielä ok, kunhan lupa siihen on kysytty erikseen.

Jos ihmisten henkilökohtaisia tietoja ei suojata asianmukaisella tavalla, voi heidän henkilötietonsa, salasanansa ja vaikka pankkitunnuksensa joutua sellaisten ihmisten käsiin, jotka pyrkivät hyötymään niistä ja tekemään rikoksia. Minun läheisilleni on tilattu verkkokaupasta sadoilla euroilla tavaraa heidän tiedoillaan ja yhden kerran pankkikortti on kopioitu ulkomaan matkalla. Onneksi nykyään pankkien järjestelmät tunnistavat epäilyttävät ja epänormaalit tilanteet ja näin vältyttiin isommilta vahingoilta. Kuten aiemmin sanoin, tietojen suojaamisesta tulee tulvaisuudessa yhä tärkeämpää ja  ihmisiä pitäisi kouluttaa tietoturvallisuusasioihin enemmän.   

Ohjeissa kerrotaan yhteisiä pelisääntöjä ja ohjeita sosiaalisen median käyttöön niin vapaa-ajalla kuin työajalla. Työntekijä ei saa some käyttäytymisellään aiheuttaa yritykselle vahinkoa jakamalla esimerkiksi luottamuksellista, valheellista tai loukkaavaa tietoa yrityksestä. Vaikka työntekijä ajattelisi jakavansa jotain tietoa vain pienelle ja rajatulle ryhmälle, nykyään harmittomaksi tarkoitetut sosiaalisen median päivitykset voivat lähteä leviämään hurjaa vauhtia verkossa ja niistä uutisoidaan herkästi. Kaikkien työntekijöiden tulisi ymmärtää, että työntekijä edustaa aina myös jollain tapaa työnantajaa, jos hänen päivityksistään käy ilmi työnantaja.

Ohjeissa kerrotaan, että työnantajan on tärkeä käydä työntekijöiden kanssa läpi sosiaalisen median pelisäännöt. Pelisääntöjen ja ohjeiden tulee olla selkeät ja niissä on selvästi määritelty mikä on sallittua ja kiellettyä. Myös se tulee olla selvää saako somea käyttää työajalla. Vastuu kuuluu niin työntekijälle kuin työnantajalle, jos ei ole kerrottu selkeitä sääntöjä, voi tapahtua helposti vahinkoja.

EilaKaislan periaate on, että työnhakijasta ei saa hakea sosiaalisesta mediasta tietoja, ellei siihen ole saatu lupaa työnhakijalta. Jos työnhakija on lisännyt linkit sosiaalisen median tileihinsä hakulomakkeissa tai ansioluetteloonsa, on se tulkittu luvan antamiksesi. Jos antaa luvan tietojen hakuun sosiaalisesta mediasta, olisi hyvä aina muistaa, että rekrytoijat näkevät kaikki profiilisi kuvat ja tiedot. On hyvä muistaa, että somasta voi löytyä paljon sellaistakin materiaalia, mikä voi antaa rekrytoijalle negatiivisen kuvan tai viestin hakijasta. Jos sinusta on paljon kuvia juhlimassa, voi se synnyttää negatiivisen mielikuvan sinusta.

EilaKaisla listaa muutamia sosiaalisen median ehdottomia ei esimerkkejä:

• Älä jaa yrityksen sisäistä informaatiota

• Älä puhu pahaa kenestäkään

• Älä valehtele tai johda harhaan

• Älä lähde mukaan julkiseen loan heittoon

• Älä ole anonyymi

• Älä plagioi

Pelisääntöjen tulisi olla aina työnantajan sanelemia, jos on annettu selkeät ohjeet ja raamit, kuinka toimia, näin vältytään epäselviltä ja kiistanalaisilta tilanteilta. Työntekijät voidaan kyllä ottaa mukaan suunnittelemaan ohjeistusta, näin saadaan myös heidän näkemyksensä otettua huomioon. Mielestäni EilaKaislan ohjeet ovat varsin hyvät. Jos nämä asiat käydään perehdytysvaiheessa työntekijän kanssa läpi, ei ole kenellekään epäselvää kuinka somessa voi esiintyä.  

Minusta löytyy Googlen hakukoneella omalla nimelläni Facebook ja LinkedIn profiilit (ja nyt tietysti tämä blogi). Facebook kuvan perusteella minua ei voi tunnistaa, ja koska profiili on yksityinen, eivät sitä pääse katsomaan muuten kuin olemalla kaverini. Minulla ei ole myöskään Facebookissa itsestäni juurikaan mitään tietoja, jotka näkyisivät. LinkedIn profiilissa näkyy koulutukseni, työpaikkani ja ammatilliset kiinnostuksen kohteet. Kun tein tätä tehtävää, oli LinkedIn profiilini avoimempi, mutta tein siitä hieman suljetumman, piilotin esimerkiksi puhelinnumeroni ja sähköpostiosoitteeni sellaisilta henkilöiltä, joilla ei ole LinkedIn profiilia.

Omalta kohdaltani kaikki esillä olevat tiedot olivat oikeita, mitään valeprofiileja en itsestäni löytänyt, mutta Facebookiin laittamani profiilikuva ei ole kuva minusta. Juuri viime viikolla oli uutinen, että tunnettuna muusikkona sosiaalisessa mediassa esiintynyt henkilö koitti saada muusikon fanilta lainaksi 10.000€ tekaistulla tarinalla. Julkisuudessa tunnettujen henkilöiden kohdalla väärien some profiilien uhka on paljon isompi kuin tavallisten ihmisten. 

Voin vaikuttaa itsestäni löytyviin tietoihin sillä tavoin, että en kerro itsestäni kovinkaan paljon tietoja, profiilini ovat rajattuja ja en ole aktiivisesti mukana sosiaalisen median kautta esimerkiksi keskusteluissa. Tuntuu, että nykyisin saa hirveän helposti vihamiehiä sosiaalisen median kautta, jos on vaikka aktiivinen Twitterin käyttäjä. Varsinkin tietyt keskusteluaiheet herättävät mielipiteitä nykyisessä poliittisessa ilmapiirissä. Voin siis vaikuttaa minusta löytyvään tietoon rajaamalla profiilieni näkyvyyttä.

Voin pyytää minusta kerättyjä henkilötietoja esimerkiksi Facebookilta. Facebook on siis yritys, jota kutsutaan rekisterinpitäjäksi, kun halutaan tarkastella tai poistaa itsestä kerättyjä tietoja. Rekisterinpitäjän pitää pystyä toimittamaan sinulle sinua koskevista henkilötiedoista, joita se käsittelee.

Sama rekisterinpitäjän vastuu pätee tietyin ehdoin, jos haluat pyytää poistamaan sinusta kerättyjä tietoja. Rekisterinpitäjän ei tarvitse poistaa henkilötietojasi, jos ne ovat perustellusti tarpeellisia säilyttää. Tällaisia syitä ovat esimerkiksi sananvapaus, lain noudattaminen, rekisteripitäjälle kuuluvan julkisen vallan käyttäminen, yleinen etu esimerkiksi arkistointia tai tutkimusta varten, oikeusvaateen laatiminen, esittäminen tai puolustaminen.

Sinusta kerättyjen tietojen tarkastaminen tai poistaminen on lähtökohtaisesti maksutonta. Maksamaan voi joutua, jos pyydät useampia jäljennöksiä tai poistopyyntö on perusteeton tai kohtuuton.

Yritykset voisivat käyttää kanavia mielestäni alan ehkä hieman huonon kuvan parantamiseen ja ammattikunnan arvostuksen nostamiseen. Esimerkiksi Securitaksen YouTube, Instagram ja LinkedIn sivuissa on kyllä hyvää yritystä ja varsinkin Instagramin kautta sillä on hyvä mahdollisuus tavoittaa paljon nuoria, jotka voisivat olla mahdollisesti kiinnostuneita työmahdollisuuksista ja alasta. Ala vain on sellainen, että nuoret usein tulevat kesätöihin ja tekevät muutaman vuoden töitä ja lähtevät sen jälkeen opiskelemaan tai vaihtavat kokonaan alaa. Eli alan vaihtuvuus on kohtuullisen suurta. Tämä voi osittain johtua juurikin turvallisuusalan vähäisestä arvostuksesta, palkkatasosta ja uralla etenemismahdollisuuksien rajallisuudesta.

Ehkä yritykset ovat tottuneet vallinneeseen tilanteeseen ja hyväksyvät sen, että vaihtuvuus on suurta ja nuoret jatkavat muihin töihin. Alalla on paljon avoimia työpaikkoja ja työllisyystilanne on näin kohtuullisen hyvä. Sosiaalisen median kanavat toimivat siis hyvin ainakin nuorten tavoittamiseen ja työvoiman hankkimiseen.

Itse olen opiskeluideni kautta liittynyt Facebookin ja LinkedInissa olevaan ryhmään, joka on tarkoitettu alan opiskelijoille verkostoitumispaikaksi ja ammatillisten uutisten jakamiseen. Muutaman kerran vuodessa on järjestetty myös verkostoitumistilaisuus ryhmän jäsenille ja se ollut erittäin hyvä tapa saada uusia tuttuja ja kontakteja. Tämä on mielestäni ehkä sosiaalisen median yksi parhaista puolista, saman henkisten ihmisten ryhmien luominen ja siellä oleva keskustelu ja tiedon vaihto. Myös monilla eri harrastusryhmillä on hyviä Facebook ryhmiä, joista olen itse saanut paljon tietoa ja hyviä vinkkejä.

Yritysten on vaikea luoda itse vastaavanlaisia yhteisöjä, joita se itse hallitsee. Esimerkiksi jos vaikka Applen tuotteista pitävä ihmiset liittyvät Facebookissa keskusteluryhmiin, joissa käsitellään sen tuotteita, on ryhmässä varmasti paljon hyvää asiantuntemusta ja asiallista keskustelua. Jos taas vaikka itse Apple perustaisi vastaavanlaisen ryhmän, olisi ryhmässä kaikki yrityksen tieto saatavilla jos sen yrityksen työntekijät olisivat aktiivisesti siellä kirjoittamassa, mutta sivuille tulisi varmasti hyvin paljon epäasiallista ja aihetta sivuavaa keskustelua.

1. Fingrid https://www.fingrid.fi/

2. Caruna https://www.caruna.fi/

3. Vantaan energia https://www.vantaanenergia.fi/

Fingrid käyttää monia eri sosiaalisen median kanavia viestinnässään. Sillä on käytössään YouTube kanava, LinkedIn, Facebook, Instagram ja Twitter-tilit. Kanavilla on hieman eri tarkoituksia, esimerkiksi YouTube kanavalla on paljon informatiivisia videoita Fingridin merkityksestä yrityksenä ja tietoa sähköverkkojen toiminnasta. Siellä on henkilöstön esittelyvideoita ja tietoa, kuinka sähkömarkkinat toimivat.

LinkedIn on taas enemmän tiedotuskanavana avoimista työpaikoista, sähkömarkkinoiden uutisista kertomiseen ja esimerkiksi kesätyömahdollisuuksista. Siellä on myös enemmän ammatillisia kirjoituksia ja kommentointia, kun taas Instagramissa on hieman kevyempää materiaalia, kuten kuvia messutapahtumista ja vaikkapa kuvia jouluisesta piparkakkutalosta ja työntekijöiden kotieläimistä.

Twitteriä käytetään taas enemmän häiriötilanteista viestimiseen, sähköverkon uutisista ja ympäristöasioista kertomiseen. Mielestäni huomaa hyvin, että kaikkien kanavien takana on yrityksen asiantunteva viestintäosasto. Jokaisella kanavalla on sille parhaiten sopiva käyttötarkoitus ja viestintä on asiantuntevaa.

Carunalla on käytössään Facebook ja Twitter-palvelut. Twitteriä Caruna käyttää häiriöilmoituksiin, työpaikoista kertomiseen, ympäristöasioista viestimiseen ja energia-alan uutisten kertomiseen. Twitteriin tulee melkein päivittäin julkaisuja, joten se on hyvä kanava Carunan asiakkaille saada tietoa. Twitteriä on mielestäni myös Carunalla käytetty hyvin ja ammattimaisesti viestinnässä. Sieltä saa Carunan sähköverkon asiakkaat nopeasti tiedon häiriöistä ja häiriö tilanteiden etenemisestä. Asiakkaan ei tarvitse mennä Carunan verkkosivuille etsimään tietoja eri paikoista vaan uusimmat tiedot saa nopeammin Twitterin kautta.

Carunan Facebookissa on häiriötiedotuksia, asiakaspalvelun tiedotteita ja tiedotteita poikkeuksellisiin sääolosuhteisiin varautumisesta. Eli Facebookia käytetään yhtenä informaation levittämisen välineenä. Jos on aktiivinen Facebookin käyttäjä, voi ilmoitukset olla huomattavissa, mutta ne voivat kovin helposti hukkua muiden ilmoitusten ja viestien sekaan. Koen tämän takia, että Twitter on tehokkaampi viestintäkanava häiriötilanteista kertomiseen.

Vantaan Energialla on käytössään YouTube, Instagram, Twitter ja LinkedIn-kanavat. Kaikki kanavat ovat aktiivisia ja niiden takana on yrityksen viestintätoiminnot. Tietoa on jokaisessa kanavassa hyvin tarjolla ja yritys on selvästi panostanut viestintäänsä paljon. YouTubessa on videoita, jotka kertovat yrityksen toiminnasta, energiamarkkinoista, voimaloiden toiminnasta ja roskien keräämiskampanjoista. YouTubea ei siis käytetä reaaliaikaiseen viestintään. Instagram on Vantaan Energialla käytössä lähinnä pieniin uutisiin, kuten kesätyöpaikkojen haun alkaminen, pieniin ilmoituksiin ja juhlapäivien muistamiseen ja yrityksestä kertovien kuvien julkaisuun. Instagram on myös Vantaan Energialla käytössä kevyempään viestintään. Twitteriä en valitettavasti päässyt tarkastelemaan, koska se on näkyvillä vain Twitter tunnukset omaaville ja sovellukseen sisälle kirjautuneille. LinkedIn on käytössä uutisten ja artikkelien julkaisuun, verkostoitumiseen ja työpaikkailmoitusten jakamiseen.

Mielestäni kaikkien yritysten eri viestintäkanavat olivat hyvin ylläpidettyjä ja viestintään on selvästi panostettu. Vaikka energia-ala on varsin vähän tunnettu ja siitä ei juurikaan kirjoiteta julkisuudessa muuten kuin häiriötilanteissa, on hyvä, että yritykset ovat panostaneet moniin eri kanaviin mistä voi saada reaaliaikaista tietoa.

Facebookissa oli silloin paljon vähemmän ominaisuuksia, eikä esimerkiksi ryhmäkeskusteluita muistaakseni pystynyt luomaan. Sen ulkonäkö ja käyttöliittymä olivat myös hyvin erilainen. Facebookia pystyi käyttämään aluksia vain tietokoneella koska älypuhelimia ei vielä ollut, ensimmäinen IPhone tuli melkein samoihin aikoihin, mutta niitä ei juurikaan ihmisillä vielä ollut. Nykyään käytän Facebookia suhteellisen vähän ja vain joidenkin tiettyjen harrasteryhmien seuraamiseen. Käytän myös sitä vain pelkästään puhelimella, en edes muista milloin olisin viimeksi tietokoneella käyttänyt Facebookia. Harvemmin ainakaan omassa uutissyötteessä kukaan kirjoittelee hirveästi enää mitään julkaisuja, vaan he jakavat enimmäkseen kuvia arjestaan tai lomamatkoilta.

Mielestäni Facebookin käyttö on muuttunut hyvin paljon siitä, mitä se aluksi oli. Mutta näin taitaa käydä aina kaikille sovelluksille, kun ne kehittyvät ja maailmalla tulee uusia trendejä ja kilpailevia sovelluksia. Myös älypuhelimein käyttö on muuttanut sen käyttöä paljon koska kuvien lataaminen sinne on nykyään niin helppoa. Ottaa vain puhelimella kuvan ja jakaa sen saman tien sinne.

Sovellus, jota en ole käyttänyt on Twitter. Olen muutenkin aika laiska sosiaalisen median käyttäjä ja ainoat sovellukset, joita käytän ovat Facebook, WhatsApp ja Instagram. Minulla ei ole ollut vain mitään mielenkiintoa alkaa käyttämään jotain uutta sovellusta, koska käytän edellä mainittujakin suhteellisen vähän. Jonkin verran olen toki nähnyt Twitterissä käytävää keskustelua ja mielestäni siellä on jotenkin vihamielinen ja raskas ilmapiiri. Minulla ei ole mitään tarvetta osallistua internetissä olevassa sovelluksessa johonkin väittelyyn ihmisten kanssa, jotka käyttävät suurimaan osan päivästään siellä olemiseen. Minulla on siis suhteellisen negatiivinen kuva ja asenne Twitteriä kohtaan, enkä ole sinne liittymässä.

Omalla alallani, joka on turvallisuusala, Twitteriä ovat alkaneet käyttää ainakin poliisi- ja pelastuslaitokset tiedottamiseen. Ehkä se toimii oman paikkakunnan viranomaisten tiedotuskanavana suhteellisen hyvin, jos on Twitterin ahkera seuraaja tai jos siinä on mahdollista saada ilmoituksia tietyistä uusista päivityksistä. Näin on ainakin mahdollisuus saada oman alueensa viranomaisilta (jos seuraa virallista sivua) nopeammin tiedotteen kuin vaikkapa uutissivuja seuraamalla.

Olen mielestäni kohtuullisen kokenut sosiaalisen median käyttäjä, jolla tosin ei ole mitään mielenkiintoa alkaa kokeilemaan ja käyttämään aina uusimpia sovelluksia. Tulevaisuudessa pyrin todennäköisesti vielä tietoisesti vähentämään niiden käyttöä ja käyttämään aikaani johonkin oikeasti hyödyllisempään ja kehittävämpään tekemiseen.

Tämä on ensimmäinen kirjoitukseni Sosiaalinen media työyhteisöjen työvälineenä kurssille. Tervetuloa lukemaan kirjoituksiani.

Terveisin

Ville